Comment

Mieti ensin ja julkaise vasta sitten

Tämän viikon Valoaalloilla podcastissa pohdimme Matin kanssa onko luovista aloista valokuva se jossa on matalin julkaisukynnys?

Muina aiheina Nikonin ja Gitzon 100-vuotisjuhlamallien hinnat, Microsoftin Surface -tietokoneet. Surface Studion osalta haastattelin Corelliasta Juha Laamasta. Hän oli päässyt ensimmäisten joukossa testaamaan uutuutta. Jos et ole vielä tilannut Valoaalloilla podcastin syötettä esim. iTunesista tai Stitcheristä (Androids ja iPhone) niin paas pistään tilaten!

 

Linkkejä podcastissa mainittuihin tuotteisiin ja henkilöihin:

 

Gitzo: www.dpreview.com/news/1349767949/…-edition-tripods
Nikon: www.nikon.com/100th/d5

Surface: www.microsoft.com/fi-fi/store/d/su…surface%20studio

Juha Laamanen: www.corellia.fi
Äni Jaatinen: www.anij.fi

Comment

Red Arrows:in valmistelujen kuvaamisesta

Comment

Red Arrows:in valmistelujen kuvaamisesta

Pääsin perjantaina 9.6.2017 Kaivarin lentonäytökseen liittyen kuvaamaan Red Arrowsien valmisteluja Helsinki-Vantaalla. Olin ainoa valokuvaaja paikalla perjantaina. Joten pääsin kuvaamaan melko ainutlaatuista tapahtumaa. Harvoin on mahdollista päästä kuvaamaan valmisteluja niin lähelle kuin pääsin. Kuten olen todennut on ihan sama ovat kuvat hyviä vai ei, ainutlaatuisia ne ovat joka tapauksessa. No vitsi vitsinä, kun saa ainutlaatuisen tilaisuuden on hyvä myös pyrkiä samaan erinomaista jälkeä. Blogauksen lopussa on poimittu slideshowhon muutamia kuvia perjantailta siitä Red Arrowsien valmistelusta.

Kaikki kuvat otin Olympus Digiltal M.Zuiko ED 40-150mm 1:2.8 PRO -objektiivilla. Kamerana oli Olympus EM1 OM-D MKII. Valitsin tuon objektiivin oikeastaan kahdesta syystä. En ole aiemmin kuvannut lentokoneiden valmistelua, joten ihan varma en kaikista käänteistä ollut. Zoom antoi mahdollisuuden rajata kuvaa tiukemmin nopeasti, jos tilanne sen vaati. Hiukan pitempi zoom taas sen vuoksi, että vaikka mahdollisuus olisi ollut mennä aivan viereen katsoin kuitenkin paremmaksi antaa työrauhan mekaanikoille. En kokenut, että laajis-zoomin työntäminen nokan viereen on asiallista, kun mekaanikko keskittyy turvallisuuden kannalta melko tärkeään asiaan eli koneen huoltoon ja tarkastamiseen ennen taitolentoesitystä.

Perjantainen kuvaus oli yksi mielenkiintoisimmasta kuvauksista koko lähes 30 vuotta kestäneen kuvaus uran aikana. Hienointa on se innostuksen tunne, jonka kuvatessa kokee.

Muuten kuvasin näytöksen aikana Ilmailumuseolla lentäjien touhuja. Siellä oli näytöksen toimisto. Kuvaan tarttui useita kättelyitä, lehdistötilaisuuksia ym. eli sitä peruskuvaa, jota tilaisuuksissa tulee kuvattua. Monet niistä kuvista ei ole niitä jotka jäävät historiaan valokuvauksellisten ansioiden vuoksi vaan siinä olevien kättelevien henkilöiden vuoksi. Valokuvalla on monta tarkoitusta ja kaikki valokuvat eivät ole näyttökuvia vaan osa on käyttökuvia. En suinkaan tarkoita, että käyttökuvan kuvaamisessa ei tarvitsisi olla huolellinen, luonnollisesti ne tehdään ihan samalla tavalla mahdollisimman ammattitaitoisesti kuin näyttökuvakin. Pitkässä juoksussa niiden kriteerit ovat hiukan erilaiset. Lehdistötilaisuuksissakin kuvasin lähinnä sitä lehdistöä, tilanne kuvia haastatteluista ja muita tilanteita. Toimeksiantaja oli Ilmailumuseo ja sen tyyppiset kuvat ovat heille tärkeitä. Ne kuvat kertovat tarinaa siitä mitä kaikkea lentonäytös piti sisällään. Toisin sanoen ne ovat niitä behind the scene -valokuvia.

Itse en kuvannut lentonäytöstä olleenkaan. Ei se olisi aivan kauheasti kiinnostanutkaan, koska lentävän lentokoneen kuvaamisessa ei ole minusta juuri mitään mielenkiintoista. Niitä kuvia on maailma pullollaan. En tarkoita, etteikö se olisi haastavaa. Kyllä se vaatii taitoa ja osaamista saada pitkällä objektiivilla taivaalla lentävä kone etsimeen. Turhan vähän näkyi lentonäytöksestä kuvia joissa kuva kertoo myös kuvauspaikasta. Lentonäytökset lähellä kaupungin keskustaa ovat harvinaisia. Yleensä ne pidetään lentokentillä ja siellä harvoin miljöö tuo mitään kiinnostavaa mukaan kuvaan. Kaivopuisto olisi sellaisen viitekehyksen tarjonnut. Harmittavan harva siihen mahdollisuuteen tarttui.
    

Comment

Haastaako Surface Applen koneet?

Comment

Haastaako Surface Applen koneet?

Eilen 13.6. oli Microsoftin tilaisuus, jossa esiteltiin Microsoftin Surface-tietokoneita. Esillä oli koko mallisto. Kiinnostavimpana toki Surface Studio. Kyseessä on iso pöytäkone, jossa on kosketusnäyttö sekä ns. kiekko. Kiekko mahdollistaa uudenlaisen tavan hiiren sijaan ohjata ohjelmia. Sitä on vaikea selittää miten se toimii, joten kannattaa katsoa linkitetty video.

Kosketusnäyttö ja kiekko mahdollistaa uudenlaisen tavan käsitellä kuvia. Toistaiseksi Adoben ohjelmat tukevat huonosti kiekkoa, mutta lupauksia antava se on. Mielenkiinnolla odotan miten tuo yhteensopivuus kehittyy.

Uusimpia Macbook Pro -koneita on kritisoitu mm. puuttuvien liitäntöjen vuoksi. Uusimman Macbook Pron näppäimistö on myös saanut osansa kritiikistä. Itse en osaa tuohon sanoa mitään, koska en ole uusimpia Mac-koneita testannut. Aiemminhan on jo puhuttu miten videoeditoijat ovat osittain siirtyneet windows-koneisiin. Siirtymisen syynä on ollut windows-koneiden parempi tuki näytönohjeimen käytölle Adoben Premiere Prolla videoiden renderöinnissä. Erityisesti ongelma kait on ollut iMaceissä. Ymmärttäkseni edelleenkään ei voi käyttää iMacissä käyttää Mercury Playback enginea näytönohjainta hyödyntäen. Videota renderöidessä ero nopeudessa on merkittävä.

 

Visual Artist ja Graphic Designer Äni Jaatinen livepiirsi tilaisuutta Surface Studiolla. Änin töitä löytyy osoitteesta anij.fi

Visual Artist ja Graphic Designer Äni Jaatinen livepiirsi tilaisuutta Surface Studiolla. Änin töitä löytyy osoitteesta anij.fi



Corellian Juha Laamanen oli esittelemässä osastollaan Surfacen Studio mallia. Koneella pääsi kokeilemaan miten Lightroom ja Photoshop toimii kosketusnäytön, kynän ja kiekon avulla. Corellian blogista voi lukea Juha Laamasen ajatuskset tapahtumasta ja Surfacesta.

Microsoft Surface Studio ja kiekko. Kuten kuvasta näkyy Studiossa toimii Lightroomin mobiiliversio. Se on tarkoitettu nimenomaan kosketusnäytöllä käytettäväksi, joten on aika luontevaa, että se toimii Surface Studiossakin. Kuvattu Corellian osastolla. 

Microsoft Surface Studio ja kiekko. Kuten kuvasta näkyy Studiossa toimii Lightroomin mobiiliversio. Se on tarkoitettu nimenomaan kosketusnäytöllä käytettäväksi, joten on aika luontevaa, että se toimii Surface Studiossakin. Kuvattu Corellian osastolla. 

Kuten aiemmin totesin kiekosta ei vielä ollut kauheasti apua. Brush-työkalun käyttö oli miellyttävää ja kynän tuntuma oli todella hyvä. Se tuntuma oli jopa (ehkä) parempi kuin iPad Prossa kätevä Applen kynä, jota tällä hetkellä itse käytän aika paljon kuvankäsittelyssä. Siinä mielessä Surface Studio kiinnostaa kovasti. Intoa tietysti vähentää siirtyminen järjestelmästä toiseen. Se aiheuttaa aina pientä kitka työnkulussa, mutta kaikki on toki opittavissa. Toinen hidastava tekijä on hinta. Studio ei ole mikään halpa kone. Studion hinta on sellaisella kokoonpanolla, jolla sekä video- että valokuvatuotanto sujuu jouhevasti, ainakin 5000€. Toisaalta saman cverran joutuu joka tapauksessa sijoittamaan, jos haluaa riittävän tehokkaan koneen. Kalleus on myös suhteellista. 

Olen sitä mieltä, että Microsoft on ihan oikeasti haastamassa Applea luovan alan tietokoneena. Paljon tietysti riippuu siitä mitä Apple tulevaisuudessa tuo uusimpiin malleihinsa. Kosketusnäyttöinen iMac voisi olla vastaus.        

Comment

Olympukselta uutta! TG-5

5 Comments

Olympukselta uutta! TG-5

Olympus julkaisi eilen uuden kameran Tough-sarjaansa, TG-5:sen. Stylus Tough-sarja on Olympuksen kovaa käsittelyä kestävä pokkarisarja. Minusta ne voi luokitella actionkameroiksi. Muita samaan sarjaan kuuluvia on mm. actionvideokuvaukseen tarkoitettu TG-Tracker. Pääsin kokeilemaan TG-5:sta ennakkoon viime viikolla.

Edeltäjäänsä TG-4:seen verrattuna ulkonäköön on tullut hyvin vähän muutoksia. TG-5 on aavistuksen paksumpi ja ote kahva on selkeästi muotoiltu paremmaksi. Zoomausta säädetään nyt laukaisimen edessä olevalla vivulla. Laukaisinnapin vieressä on uutena säätökiekko, jolla voi säätää valotusta. Vasemmalle puolelle kameran yläosaan on myös tullut on-off kytkin log-tietojen tallennusta varten. TG-5 tallentaa log-tiedostoon GPS-tietojen lisäksi, myös lämpötilan, ilmanpaineen ja siinä on kompassi. Nämä log-tiedot voidaan siirtää kamerasta Ol.Track-sovelluksella.

Vasemmalla TG-5 ja oikealla TG-4

Vasemmalla TG-5 ja oikealla TG-4

Itselläni on ollut TG-4 käytössä. Uudessa TG-5:ssa on muutamia ominaisuuksia, jotka minua kiinnostavat. TG-5:nen tuntuu ensinnäkin paremmalta kädessä ja näin parantaa kuvaustuntumaa. Peukalolle suhteellisen hyvällä paikalla oleva säätökiekko helpottaa valotuksen korjailua. En tosin löytänyt valikoista mahdollisuutta ohjelmoida siihen valotuksen korjailua. Se kyllä esim. A-asetusta eli aukon esivalintaa käytettäessä onnistuu, jos ensin painaa valotuksen korjailun painiketta. Sen jälkeen säätökiekolla voi korjata valotusta. Onneksi sen voi tehdä, mutta hiukan hankalaa se on. Toivottavasti firmware-päivitysessä tulee mahdollisuus ohjelmoida säätökiekkoon haluamansa toiminnon. Olen niin tottunut Olympuksen OM-D kameroiden räätälöitävyyteen, että sitä kaipaa myös TG-5:seen.

Valikon rakenne on myös ja se on samanlainen kuin OM-D-malleissa. Ilokseni myös huomasin, että TG-5:sessa voi asettaa yli- ja alivalotuksen huomiovärit. Se on todella mahtava ominaisuus. LCD-näytössä näkyy alivalottuneet kohdat sinisellä ja ylivalottuneet punaisella. Valotuksen korjailulla voi sitten tarvittaessa säätää kohdalleen. Valotus on joka kerta juuri sellainen kuin haluan. Tuosta ominaisuudesta tein lyhyen videon.

TG-5:een on lisätty ProCapture-toiminto, jossa laukaisimen puoliväliin painaminen aloittaa kuvien bufferoinnin. Kun laukaisimen painaa loppuun asti x-määrä kuvia ennen varsinaista kuvanottohetkeä tallentuu. Sillä saa varsin näppärästi kuvattua nopeat tilanteet ja laukaisuhetkestä ei voi myöhästyä. Alla otettu sarja kuvia juuri tuota ProCapturea hyödyntäen.

ProCapturella kuvattu lokin lentoonlähtö.

ProCapturella kuvattu lokin lentoonlähtö.

Kuvanlaadun kannalta on hyvä, että TG-5:sella voi kuvata myös raw-kuvia. Niitä en ole vielä päässyt muokkaamaan, koska raw-kuvien tukea ei Adobelta vielä löydy. Olen kuvannut kaikki kuvat sekä raakana, että jpg:nä. Voin siis testailla raw-kuvan laatua, kun tuki sille tulee. Toinen mielenkiintoinen ratkaisu kuvanlaadun parantamiseen on pudottaa megapikselit 16:sta 12:sta. Myös prosessori on vaihtunut. TG-5:sessa on sama prosessori kuin E-M1 MKII:sessa. Tehoa siis riittää.

TG-4:ssa pidin sen hyvistä macrokuvausominaisuuksista. Niitäkin on TG-5:ssa parannettu. Lähintarkennus on edelleen 1cm, mutta focus stackingiä on parannettu. Lisävarusteen (LG-1) avulla voi kameran laittaa kiinni kuvattavaan pintaan. Kameran led-valo ohjautuu rengasvaloksi ja valaisee kohteen. 

LG-1 ohjaa led-valon rengasvalokis ja on erittäin kätevä macrokuvauksessa.

LG-1 ohjaa led-valon rengasvalokis ja on erittäin kätevä macrokuvauksessa.

Lähinnä vedenalaiskuvaamisen tarkoitettu salamavalon pehmennin FD-1 soveltuu myös macrokuvaukseen, kun zoom on tele-asennossa. 

Lähinnä vedenalaiskuvaamisen tarkoitettu salamavalon pehmennin FD-1 soveltuu myös macrokuvaukseen, kun zoom on tele-asennossa. 

TG-5 kuvaa 4K-videota ja fullHD:ssa nopein fps 120. Videota en itse ehtinyt kunnolla kokeilla, joten sen laadusta en osaa sanoa mitään. Speksit ovat ainakin oikeansuuntaiset.        

Blogaaja on Olympus Visionary ja katselee peiliin vain eteisessä.

 

5 Comments

Comment

Riittääkö peilittömässä virta?

Peilittömiä järjestelmäkameroita on kritisoitu akun kestosta. Luonnollisesti akku ja sen kesto on yksi merkittävä tekijä. Kaikki toiminnot, siis myös molemmat etsimet EVF ja takanäyttö, vaativat sähköä toimiakseen. Se luonnollisesti kuluttaa virtaa.

Kuvasin eilen eräässä tilaisuudessa hiukan reilut neljä tuntia. Aloitin kuvaamisen Olympuksen OM-D E-M1 MKII:sellani täydellä akulla, luonnollisesti. Akku piti vaihtaa, kun kuvia oli otettu 721. Kuvasin kokoajan aukon esivalinnalla ja tallensin kuvat kahdelle kortille. Toiselle kortille meni raakakuvat ja toiselle medium kokoinen jpg. Tilaisuuden aikana en kovin paljon katsellut kuvia takanäytöstä. Sen kautta kyllä kuvasin jonkin verran, kun piti kuvata ylä- tai alaviistosta. Kuvia en siitä juurikaan katsellut paitsi, kun piti valita jpg-kuvista sopivimmat lähetettäväksi samantien asiakkaalle twiittejä varten. Lähetin kuvia yhteensä 13. Yhtä monta kertaa siis kamera oli wifi-yhteydessä kännykkääni. Sekin vie virtaa.

Minusta akun kesto on riittävä, mutta luonnollisesti akkuja tulee olla useampi kaiken varalta.     

Comment

2 Comments

100 kuvaa 100 kirjaa -projekti!

Aloitin vuoden alussa mittavan valokuvausprojektin. Tavoitteenani on kuvata 100 valokuvaa 100 aiheesta tänä vuonna. Projektia varten kuvaan kaikkiaan 10.000 valokuvaa Suomessa. Julkaisen kaikki valokuvat kirjoina, yksi kirja per aihe eli 100 kirjaa. Tarvitsen vuoden kaikki päivät kuvaamiseen, joten kirjojen julkaisuajankohta on keväällä 2018. Projektin ympärille on tarkoitus loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa järjestää joukkorahoituskampanja. 

Sata katsetta ylös                                                                                             60°10'10" N 24°56'17" E

Sata katsetta ylös                                                                                             60°10'10" N 24°56'17" E

 

Kuvat tulevat myös myyntiin myöhemmin tänä vuonna, mistä kerron tarkemmin projektin edetessä.

Kuvaaminen on jättiurakka. Käytännössä se tarkoittaa keskimäärin 27 valokuvan tekemistä päivässä. Se ei kuulosta kovin paljolta, mutta säädyllisten kuvien luominen ei ole aina ihan helppoa. Projekti on siis täysin järjetön ja erittäin haastava. Noista syistä se on myös äärimmäisen kiehtova. Tiedän, että osa kuvista on tyyliä "kuka vaan ois voinut ottaa tuon". Vastaukseni siihen on: "mutta et ottanut".  Osasta kuvista tulee monelle myös WTF-fiilis ja se onkin osittain tavoitteena. Kuvaus on lähtenyt hyvin vauhtiin ja kuvia on jo kertynyt suuri määrä. Ihan en ole 27 kuvan päivävauhdissa, mutta hyvällä mallilla projekti etenee. 

Olen aina kuvannut paljon vapaa-aikana. Kuvausaiheet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Harvoin olen niitä kuitenkaan julkaissut suuria määriä. Vuoden loppuun asti Instagram-tilini tulee olemaan pyhitetty kokonaan tälle projektille. Pyrin julkaisemaan otettuja kuvia päivittäin sekä alkuvuodesta otettuja kuvia että julkaisupäivänä otettuja. Projektin häsä on #100kuvaa100kirjaa. Seuraamalla Instagram-tiliäni, JPeterF, pysyt ajantasalla siitä, missä kuvien osalta mennään ja millaisia kuvia on odotettavissa. Jaan myös Instagramissa julkaistuja kuvia Twitterissä ja Facebookissa. Luonnollisesti blogaan tuntojani projektin etenemisestä myös täällä sekä YouTubessa.

#100kuvaa100kirjaa-projektin kuvien aiheet ovat ihan arkipäiväisiä näkymiä ja asioita, joita näen ja kohtaan päivittäin. Tässä vähän esimakua tulevasta.

Sata fillaria                                                                                                        60°9'43" N 24°54'21" E

Sata fillaria                                                                                                        60°9'43" N 24°54'21" E

Sata näyteikkunaa                                                                                           60°10'27" N 24°57'28" E

Sata näyteikkunaa                                                                                           60°10'27" N 24°57'28" E

 
Sata autoa                                                                                                        60°10'28" N 24°57'21" E

Sata autoa                                                                                                        60°10'28" N 24°57'21" E

 
Sata rautatieasemaa                                                                                       62°53'50" N 27°40'57" E

Sata rautatieasemaa                                                                                       62°53'50" N 27°40'57" E

 
Sata seinää                                                                                                       60°10'17" N 24°56'57" E

Sata seinää                                                                                                       60°10'17" N 24°56'57" E

 
Sata valvontakameraa                                                                                      60°10'4" N 24°57'33" E

Sata valvontakameraa                                                                                      60°10'4" N 24°57'33" E

 

Tuossa muutamia aiheita ja kuvia. Kuvauspaikat tulevat GPS-koordinaatteina kuvien yhteyteen. Tietoisesti en hae mitään kattaavaa kuvasarjaa Suomesta, vaikka aionkin tässä projektissa tehdä muutaman roadtripin. Se tuo mukavaa vaihtelua kuviin ja myös mielekkyyttä kuvaamiseen. Uusissa maisemissa myös luovuus kasvaa. Tutut ympäristöt saattavat tuntua aivan liian tutuilta ja kuvia ei vain näe samalla tavalla kuin vieraassa paikassa.  

Joku varmaan ihmettelee, että miksi ihmeessä? Projektihan on, kuten sanoin, täysin järjetön! Juuri järjettömyys motivoi, samoin projektin mieletön tavoite. On huikeaa kuvata ilman ulkoista painetta siitä mitä, milloin ja miten kuvataan! Kuvaaminen vaatii aina keskittymistä. Tämä projekti antaa mahdollisuuden keskittyä havainnoimaan ja näkemään ympäristöä omaan tahtiin. On hämmästyttävää huomata miten paljon kuvattavaa on, jos vain malttaa katsella ympärilleen ja olla avoin näkemälleen. Esimerkiksi "100 mukia" sarjaan ei todellakaan ole vaikea löytää mukeja kuvattavaksi. Niitä lojuu valtavasti joka puolella.   

Sata mukia                                                                                                        60°9'21" N 24°56'45" E

Sata mukia                                                                                                        60°9'21" N 24°56'45" E

Sata mukia                                                                                                        60°10'9" N 24°55'53" E

Sata mukia                                                                                                        60°10'9" N 24°55'53" E

 

Maailma on täynnä yksityiskohtia sekä mielenkiintoisia ja omituisia asioita. Fillarisarjaan minua ei kiinnosta kuvata, kun joku ajaa fillarilla. Paljon kiinnostavampaa on kuvata fillari, joka on hylätty, varastettu, kahlittu tai on outoon paikkaa unohdettu. Erilaisuus on kiinnostavaa. Jos siitä syntyy mielessä jokin tarina, olen saavuttanut tavoitteeni. Jos kuva vielä herättää kysymyksen miksi, aina parempi.  

Sata fillaria                                                                                                        60°10'26" N 24°58'4" E

Sata fillaria                                                                                                        60°10'26" N 24°58'4" E

Luonnollisesti osa kuvista on puhdasta dokumenttia siitä, miltä Suomi näyttti vuonna 2017. Se ei kuitenkaan ole päätavoite. Kuvaan mieluummin minimalistista valokuvaa ja kiireessä nopeasti ohitettavia yksityiskohtia, jotka jäävät meiltä huomaamatta.

Projekti on työläs, joten tiedän tarkalleen mitä tulen tekemään loppuvuoden. 
 

2 Comments

Comment

Äänettömyyttä herkkiin tilaisuuksiin.

Pelittömän kameran yksi parhaista ominaisuuksista on mahdollisuus kuvata täysin äänettömästi. Nimenomaan äänettömästi etsimen kautta katsoen.

Monet tilaisuudet vaativat kuvaajan hiljaista liikkumista ja äänetöntä kuvaamista. Ensimmäisenä tulee mieleen klassisen musiikin konsertit, joissa etenkin hiljaisten äänten aikana kuvaaminen perinteisellä peilijärkkärillä on mahdotonta peilistä tulevan äänen vuoksi. Muita äänettömyyttä vaativat tilaisuudet ovat esimerkiksi hautajaiset. Niissä äänettömyys on yhtä tärkeää kuin noissa mainitsemissani musiikkitapahtumissa. ;uissa tilaisuuksissa esim. juhlapuheiden aikana voi myös olla tarpeellista olla täysin äänetön.

Äänettömän kuvaamisen mahdollistaa peilittämien elektroninen suljin. Parasta siinä on siis vielä se, että voi kuvata etsimen kautta.

Itse olen käyttänyt äänetöntä kuvausta mm. kuvatessani äänistysstudiossa äänityksen aikana. Ilman äänettömyyttä se olisi ollut täysin mahdotonta.

Kuvattu heinäkuussa 2016 Radio Porin studiossa. 

Kuvattu heinäkuussa 2016 Radio Porin studiossa. 


Luontokuvaaja ja Olympus Visionary Jari Peltomäki kertoi Kuva & Kamera -messuilla esityksessään, että hänelle äänetön Olympus OM-D E-M1 MKII -kamera on erittäin tärkeä asia lintukuvauksessa. Peilin ääni saattaa karkottaa kuvattavat kauemmas. Äänettömällä sulkimella näin ei käy. Kuvausta voi jatkaa pitempää ja lintuja turhilla läpsyn läpsyn -äänilla pelottamatta.

Äänetön kuvaus on juuri sitä digitaalisuuden mahdollistamaa kehitystä. Tähän asti ainoastaan mittaetsinkamerat ovat olleet lähes äänettömiä, mutta nekään eivät ole täysin hiljaisia. Vasta elektroninen suljin peilittömissä kameroissa on tuonut täydellisen äänettömyyden.       

 

disclaimer: kirjoittaja on Olympus Visionary, jolla on aika ajoin peiliin katsomisen paikka, mutta se peili ei ole kamerassa vaan kotona eteisessä.

Comment

Comment

Klisee on kova sana!

Viikon Valoaalloilla pureutuu hiukan valokuvauskilpailuhin ja pohtii onko myös Sony World Photography Awardsin voittaja maailmanmestari?

Matti kertoo kokemuksiaan millaista kuvanjälkeä Huawei P10 kamerapuhelin tekee.

 

Comment

Comment

Jouhevaa työnkulkua!

Huomenna torstaina 23.3. on taas kuvaus, jossa Olympuksen kamerassa oleva wifi ja OI.Share on ahkerassa käytössä.

Kuvaan aamulla aamiaistilaisuutta, jossa siirrän kuvia tilaisuuden edetessä asiakkaan koneelle. Kuvia tarvitaan heti, koska tilaisuudesta luonnollisesti twiitataan livenä eli jatkuvasti. On hienoa miten asiakas ymmärtää, ettei pelkkä kännykuva riitä, vaan tarvitaan ammattilainen paikalle kuvaamaan. Tilaisuuksissa on usein haastavat valo-olosuhteet ja kännykamera ei siinä ole se paras mahdollinen väline.

Olen asettanut kameran muistipaikalle C2 tarvittavat asetukset joita keskimäärin käytän tilaisuuksia kuvatessa. Aukon esivalinta, ISO 800, highlight/shadow varoitus sekä tiedot mitä millekin muistikortille tallentuu. Pääkorttina on kortti kaksi ja sinne menee keskikokoinen jpg ja ykköspaikan kortille sitten raakatiedostot.

Olen asettanut Olympuksen OI.Share:n lukemaan korttipaikkaa 2. Siellä olevia jpg-tiedostoja siirrän puhelimeeni. Teen puhelimessa tarvittavat pienet kuvankäsittelyt. Sen jälkeen siirrän käsitellyt kuvat AirDropilla asiakkaan koneeseen, josta hän sitten liittää ne twiitteihinsä.

Tärkeintä on riittävä nopeus, koska twiitit lähetetään jo puheen aikana.

Raakatiedostot käsittelen sitten hiukan myöhemmin ja toimitan ne sitten asiakkaan käyttöön.

Työnkulku on minulle hyvin tuttu. Olen sitä tehnyt jo vuosia. Nyt se vain on paljon helpompaa, kun uudessa Olympus OM-D E-M1 MKII:sessa on kaksi korttipaikkaa. Myös muistipaikan tuominen valintakiekkoon helpottaa työnkulkua.


Disclaimer: Bloggaaja on Olympuksen Visionary ja katsoo peiliin vain kotona eteisessä ennen keikalle lähtöä. 

 

    

  

 

Comment